veljellisessä rakkaudessa yhteistä rakkautta*
[agape] = Jumalan rakkaus
Viimeinen askelma on Jumalan rakkaus, jota tulee kreikkalaisesta sanasta AGAPE. Agape on Jumalan rakkautta, joka ei riipu ihmisen tilasta, saavutuksista tai mistään mitä tulee ihmisen omiin saavutuksiin, statukseen tai edes huonouteen saakka pahuuteen. Jumalan rakkaus ylittää kaiken inhimillisen voiman ja ymmärryksen. Ei ole myöskään sattumaa, että askelmia on seitsemän, joka on Jumalan täydellisyyden ja täyttymyksen luku.
Jumalan tahto on, että pääset osalliseksi Hänen hyvästä luonnosta. Meille langenneille ihmisille, jotka elämme vajavuuden ja epätäydellisyyden maassa ja tilassa, on verrattain vaikea ajatella, että voisimme päästä osalliseksi jostain näin hyvästä. Valitettavasti usein ajatellaan, että usko on vain sääntöjen noudattamista ja pahojen asioiden välttämistä. Uskonto ei voi muuttaa ihmistä eikä sen kautta päästä osalliseksi Jumalan hyvästä luonnosta. Sen sijaan Jeesuksen yhteydessä ihminen voi ottaa vastaan Jumalan vaikutusta ja kuten Pietari luvun alussa mainitsee, se tapahtuu Hänen sanansa välityksellä. Myöhemmin puhun Pyhän Hengen työstä tässä yhteydessä.
Vielä tästä agape rakkaudesta. Jumalan rakkaus menee sen verran korkealla, että maailmassa sitä voisi kutsua jopa epänormaaliksi. Se on sen verran poikkeuksellista ja erityistä, ettei sitä löydy muuta kuin Jumalan yhteydessä. Tätä samaa rakkauden muotoa Jumala haluaa meidän kokevan ja välittävän muille. Raamatun ehkä kuvaavimpia rakkauden selitys löytyy 1.Kor.13 luvusta. Siinäkin Apostoli Paavali joutuu selittämään monin eri tavoin mitä rakkaus ei ole ja vasta sen jälkeen mitä se on.
Jumalan rakkaudesta voisi puhua pitkään ja tuoda sen eri puolia, mutta tässä muutama tärkeä asia:
1. Jumalan suurin rakkaus kohdistuu ihmiseen ja Hänen haluunsa on muuttaa meidät Hänen kaltaisekseen.
2. Jumalan rakkaus ei ole kaikki hyväksyvää suvaitsevaisuutta vaan rohkeaa rakkautta, joka ei jätä ihmistä hänen omaan mahdottomuuteensa. Jumalan rakkaus nuhtelee, rohkaisee, kehottaa, opastaa ja tukee.
3. Jumalan rakkaus ei ole ensisijaisesti tunteita vaan palvelevaa rakkautta, joka AINA ajattelee toisen parasta. Mikä on sitten parasta ihmiselle, ei ole ihmisen itsensä määriteltävissä vaan Jumalan. Hyvät tunteet saattavat seurata hyviä tekoja, mutta se ei ole Jumalan rakkauden ensisijainen josko toissijainenkaan tehtävä.
4. Ihmisen todellinen sisäinen muutos tapahtuu kun hän saa oppia tuntemaan todellista Jumalan rakkautta omalla kohdallaan. Ihminen ei siis muutu lain tekojen tai omien hyvienkään pyrkimysten kautta vaan Jumalan armon oikeasta ymmärtämisestä
”Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta” Tiit.3:3-6
5. Jumalan rakkaus on persoona, Jumala itse. Se ei ole vain joki idea, ismi, opinkappale tai kokemus vaan Jumala itse. Samoin kuin ystävärakkauden (fileo) voi vastaanottaa vain kohtaamalla ystävää ja jakamalla elämää yhdessä, samoin on Jumalan rakkauden laita.
6. Jumalan rakkaus antaa ihmiselle mitä hän tarvitsee, ei välttämättä sitä mitä hän itse haluaa.
Kaikissa näissä askelissa on kyse kasvusta Jumalan tuntemiseen, vastaanottamisesta Jumalan sanaa sisimpääsi ja sisäisestä muutoksesta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että jokainen mainitsemani mehukas hedelmä voi kasvaa aina vain lisää. Eli jos sinulla on jo jokin verran kärsivällisyyttä tai ymmärtäväisyyttä Jumalan antamana, niin kaikissa näissä voit kasvaa vielä lisää. Jos sinulla on jotakin veljellistä [fileo] tai jopa Jumalan [agape] rakkautta, voit ja oikeastaan sinun kuuluukin kasvaa niissä vielä enemmän. Ihminen joka kasvaa Jumalan rakkauden tuntemisessa, on makoisa hedelmä muille ihmisille. Ihminen heijastaa tällöin enenevässä määrin Jumalan luontoa ja saa kokea sisimmässään Jumalan tarkoittamaa täyteyttä.
”Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä.” Fil.1:9
[agape] = Jumalan rakkaus
Viimeinen askelma on Jumalan rakkaus, jota tulee kreikkalaisesta sanasta AGAPE. Agape on Jumalan rakkautta, joka ei riipu ihmisen tilasta, saavutuksista tai mistään mitä tulee ihmisen omiin saavutuksiin, statukseen tai edes huonouteen saakka pahuuteen. Jumalan rakkaus ylittää kaiken inhimillisen voiman ja ymmärryksen. Ei ole myöskään sattumaa, että askelmia on seitsemän, joka on Jumalan täydellisyyden ja täyttymyksen luku.
Jumalan tahto on, että pääset osalliseksi Hänen hyvästä luonnosta. Meille langenneille ihmisille, jotka elämme vajavuuden ja epätäydellisyyden maassa ja tilassa, on verrattain vaikea ajatella, että voisimme päästä osalliseksi jostain näin hyvästä. Valitettavasti usein ajatellaan, että usko on vain sääntöjen noudattamista ja pahojen asioiden välttämistä. Uskonto ei voi muuttaa ihmistä eikä sen kautta päästä osalliseksi Jumalan hyvästä luonnosta. Sen sijaan Jeesuksen yhteydessä ihminen voi ottaa vastaan Jumalan vaikutusta ja kuten Pietari luvun alussa mainitsee, se tapahtuu Hänen sanansa välityksellä. Myöhemmin puhun Pyhän Hengen työstä tässä yhteydessä.
Vielä tästä agape rakkaudesta. Jumalan rakkaus menee sen verran korkealla, että maailmassa sitä voisi kutsua jopa epänormaaliksi. Se on sen verran poikkeuksellista ja erityistä, ettei sitä löydy muuta kuin Jumalan yhteydessä. Tätä samaa rakkauden muotoa Jumala haluaa meidän kokevan ja välittävän muille. Raamatun ehkä kuvaavimpia rakkauden selitys löytyy 1.Kor.13 luvusta. Siinäkin Apostoli Paavali joutuu selittämään monin eri tavoin mitä rakkaus ei ole ja vasta sen jälkeen mitä se on.
Jumalan rakkaudesta voisi puhua pitkään ja tuoda sen eri puolia, mutta tässä muutama tärkeä asia:
1. Jumalan suurin rakkaus kohdistuu ihmiseen ja Hänen haluunsa on muuttaa meidät Hänen kaltaisekseen.
2. Jumalan rakkaus ei ole kaikki hyväksyvää suvaitsevaisuutta vaan rohkeaa rakkautta, joka ei jätä ihmistä hänen omaan mahdottomuuteensa. Jumalan rakkaus nuhtelee, rohkaisee, kehottaa, opastaa ja tukee.
3. Jumalan rakkaus ei ole ensisijaisesti tunteita vaan palvelevaa rakkautta, joka AINA ajattelee toisen parasta. Mikä on sitten parasta ihmiselle, ei ole ihmisen itsensä määriteltävissä vaan Jumalan. Hyvät tunteet saattavat seurata hyviä tekoja, mutta se ei ole Jumalan rakkauden ensisijainen josko toissijainenkaan tehtävä.
4. Ihmisen todellinen sisäinen muutos tapahtuu kun hän saa oppia tuntemaan todellista Jumalan rakkautta omalla kohdallaan. Ihminen ei siis muutu lain tekojen tai omien hyvienkään pyrkimysten kautta vaan Jumalan armon oikeasta ymmärtämisestä
”Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä, tottelemattomia, eksyksissä, moninaisten himojen ja hekumain orjia, elimme pahuudessa ja kateudessa, olimme inhottavia ja vihasimme toisiamme. Mutta kun Jumalan, meidän vapahtajamme, hyvyys ja ihmisrakkaus ilmestyi, pelasti hän meidät, ei vanhurskaudessa tekemiemme tekojen ansiosta, vaan laupeutensa mukaan uudestisyntymisen peson ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta, jonka Hengen hän runsaasti vuodatti meihin meidän Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta” Tiit.3:3-6
5. Jumalan rakkaus on persoona, Jumala itse. Se ei ole vain joki idea, ismi, opinkappale tai kokemus vaan Jumala itse. Samoin kuin ystävärakkauden (fileo) voi vastaanottaa vain kohtaamalla ystävää ja jakamalla elämää yhdessä, samoin on Jumalan rakkauden laita.
6. Jumalan rakkaus antaa ihmiselle mitä hän tarvitsee, ei välttämättä sitä mitä hän itse haluaa.
Kaikissa näissä askelissa on kyse kasvusta Jumalan tuntemiseen, vastaanottamisesta Jumalan sanaa sisimpääsi ja sisäisestä muutoksesta. Mielenkiintoiseksi asian tekee se, että jokainen mainitsemani mehukas hedelmä voi kasvaa aina vain lisää. Eli jos sinulla on jo jokin verran kärsivällisyyttä tai ymmärtäväisyyttä Jumalan antamana, niin kaikissa näissä voit kasvaa vielä lisää. Jos sinulla on jotakin veljellistä [fileo] tai jopa Jumalan [agape] rakkautta, voit ja oikeastaan sinun kuuluukin kasvaa niissä vielä enemmän. Ihminen joka kasvaa Jumalan rakkauden tuntemisessa, on makoisa hedelmä muille ihmisille. Ihminen heijastaa tällöin enenevässä määrin Jumalan luontoa ja saa kokea sisimmässään Jumalan tarkoittamaa täyteyttä.
”Ja sitä minä rukoilen, että teidän rakkautenne tulisi yhä runsaammaksi tiedossa ja kaikessa käsittämisessä.” Fil.1:9